Kuvaterveiset näyttelyssä olevista julisteistani. Näyttely on ripustaja Kari Savolaisen eläkkeellejäämisnäyttely. 

 

1945 tehty kovassa viisaudenhammassäryssä, kaksi kuukautta morfiinilla. Antibiootteja ei ollut, professori Kivimäki kokeili paikallisesti penisilliiniä haavaan.

Margit Borg ja Kyllikki Pihlajamäki olivat ripustamassa työpalvelunäyttelyä Stockmannille ja Mannerheim kulki adjutantteineen ohitse. Borg ehdotti Kyllikki Pihlajamäelle, että pyytäisi Mannerheimia katsomaan, mutta hän kohteliaasti sanoi, että mielellään tulisi, mutta valitettavasti aikataulu on liian kireä.

 

Työskentelyä Elannossa 1961-78.

 

Elannon vappumainos

 

Vapaa-ajan harrastusta, olin käynyt Tampereen talouskoulun emännöitsijäkurssin ja minua häiritsi, kun oppikirjoissa ei ollut yhtään selvittäviä kuvia.

 

1978. Kun Elannon kaikki tehtaan oli myyty, työt ulkoistettiin ja 80 henkilöä saivat potkut, läksiäiset pidettiin yhtä aikaa Varsovassa ollessani katsomassa bienalen avajaisia, aiheena oli käsityöaihe. Liimasin villatakkini pahville ja leikkasin rukinlavankokoiset reiät, joihin upotin lankoja. Juliste oli yli metrin kokoinen ja sen valokuvasi Otso Pietikäinen. Elannon uusi mainospäällikkö ihmetteli, kuinka joku voi olla pois omista läksiäisistään, johon tytöt vastasivat että varmasti voi olla!

 

Vielä julistenäyttelystä. 1978. Aiheena suuri luku. Suuri määrä ihmisiä käyttää suurta määrää teollisuustuotteita. Surullisen kuuluisa juliste sikäli, että Ornamo ilmoitti kilpailusta, mutta Grafia päätti olla ilmoittamatta, kun siitä ei saanut rahallista palkintoa. Olimme valokuvaaja Armas Nybergin kanssa tehneet julisteen ja lähettäneet sen ja ajattelin, että emmehän me siinä kumminkaan pärjää. Mutta sitten kävi niin, että siinä jaettiin kuusi tasaveroista kultamitalia ja me olimme yksi niistä. Mutta Biennale oli auki vain puoli tuntia levottomuuksien takia. Kultamitalia emme saaneet kotiimme, mutta saimme kuitenkin haalistuneen digitaalisesti tehdyn paperin siitä ja samalla viikolla kun oli avajaiset, mieheni kuoli.