Ex libris merkitsee kirjastostani ja se on kirjanomistajan merkki. Sellaisia oli jo muinoin kivikirjoissakin ja ne ovat seuranneet aikaansa ja jokaista  senaikaista tekotapaa. Ensimmäset irralliset merkit ilmestyivät Dürerin aikaan. Ne olivat suurta ylellisyyttä, mutta kirjapainotaidon keksimisen jälkeen tavalliset ihmisetkin alkoivat harrastaa exlibriksiä kirjoissaan .Kaikki tekotavat aikojen kuluessa tulivat käyttöön puuleikkauksista kuparipainoon ja kivipiirroksiin asti.

Meillä oli uranuurtajana Akseli Gallen-Kallela ja hänen oppilaansa Hugo Simberg. Alkuaikojen taitajia olivat arkkitehti Marius af Schulten, joka teki pitkän elämänsä varrella niin etsauksia kuin kirjapainollisiamerkkejä. Hän on suuri ihanteeni. Tunnetuin exlibrispiirtäjä Suomessa on ollut Erkki Tanttu 1907-85, merkkejä 193. Hän pelkisti kuviansa elämänsä loppuun saakka.Olf Erik Eriksson - 1911-1987 teki heraldisia merkkejä kunnanvaakunoiden ohella, joita hän teki 110. Pekka Törmä veistonopettaja teki linoleikkauksina suurelle maaseudulle paljon merkkejä, 360 kpl 1898-1973. Nykytaiteilijat tekevät lähinnä digitaalisesti merkkejä ja ne haihtuvat 20-40-vuodessa, vain silkkipainolla tehdyt merkit säilyvät, jos nyt maailmakaan säilyy.



Uranuurtaja meillä oli  Akseli Gallen-Kallela ja  hänen oppilaansa oli Hugo Simberg, jonka exlibris tämä on  vuodelta 1897 C3.






Nämä ovat Pekka Törmän 1898-1973 veistonopettajan linoleleikkaamia exlibriksiä. Hän on suurelle maaseudulle tehnyt 390 exlibristä.



Olof Eriksson 1911-1987 oli heraldiikko. Hän on piirtänyt 110 kunnan vaakunaa ja useita heraldisia exlibriksiä. Hän on tehnyt uraaurtavaa opetustyötä tekstauksessa ja kirjainten historiassa.



Hannu Paalasmaa syntynyt 1941 oli graafinensuunnittelija joka toimi Tampereella Oy Yleisradio ab tv 2 kuvittamon esimiehenä. Hän on tehnyt yli 200 kalligraafista eli kirjaimilla suunniteltuja exlibriksiä.