Osuuskauppaliike on perustettu  Englannissa Rochdalessa v.1798. Sen periaatteena oli, että tavara myydään suoraan liikelaitoksesta ilman välikäsiä  jäsenille. V.1898 Suomessa  profesori Hannes Gebhard ja kansakouluntarkastaja Mikael Soininen Hattulassa Leijärven jäällä päätivät perustaa Suomeenkin osuuskuntaliikkeen.Olen nänyt siitä maalauksenkin SOK:n seinällä. Viime vuonna oli kulunut 100 vuotta ensimmäisen osuuskassa perustamisesta. Se olikin silloin Suomen kansaa lajimmin yhdistävä liike levottomissa olissa.Alkuaikoina ostohyvitysprosentti jäsenille saattoi olla jopa  7%. On merkittävää, että akateeminen väki oli ensisijassa sen takana..Yksityiset kaupat olivat usein kivijaloissa, siellä asuttiin, oli syöpäläisiä ja tuberkuloosiakin.Osuuskauppa teki suuren työn kauppojen siisteyden, työpukujen, työaikojen ja terveydenhuollon suhteen. Osuuskauppa perusti paljon omia tuotantolaitoksia - esimerkiksi Helsingissä perustettiin Ensimmäinen leipomo 1907. Sirkka tätini, joka eli 94 vuotiaaksi, kertoi olleensa 9 vuotiaana Klippanilla yliopistoväen vapujuhlissa, jonne tuotiin Elannon ensimmäiset tippaleivät  Mäntymäen työväenjuhlien ohella. Sirkka tätini kertoi, miten kaunis Anni Swan oli juhlissa. Isoisäni E.N.Setälä ja hänen vaimonsa Helmi Krohn olivat ensimmäisiä jäseniä. Valitettavasti ensimmäosten jäsenten osuuskirjat paloivat Siltasaaren palossa.

Elanto perusti paljon muitakin tuotantolaitoksia. Oli Teknokemiallinen tehdas ja makkaratehdasja sittemmin ostettiin Backkas-tila maanviljelystä ja karjanhoitoa varten. Ennen sotien sokeripulaa oli makeistehdas, oma konepaja ja sota-aikana oma kalastuslaivastokin. Työterveydestä pidettiin huolta hammashoitolaa myöten ja kesällä työntekijöillä oli mahdollisuus viedä lapset päivähoitoon Vartiosaareen. Oli paljon harrastusmahdollisuuksia - oma teatteri, taidekerhoja pätevine opettajineen, voimistelukerhoja ja omat  saunat.

Kapinavuosina .v.1917 Maaseudun koneiden ja viljantuottajat erkanivat puolueettomaksi SOK:ksi ja OTKlaiset eli n.s. edistysmieliset  osuustukkukaupat koostui lähinnä kaupunkien työväestöstä.. Vanha tietosanakirja v.1963 kertoo, että Osuusliike Elanto Helsingissä oli suurin ja että Turussa, Tampereella ja Lahdessa oli omaat suuret osuusliikkensä.

Toimitusjohtaja Väinö Tannerin kuolemaan asti "Elanto paisui kuin ranskanpullataikiana". Oli paljon pieniä liikkeitä ja oma säästökassa, jonka kautta sai rahaa niinkuin nykyisin rahaautomaateista. Elantoon tuli toinen tietokone Suomessa n.1978., joka muuten oli omakotitaloni suuruinen. Työntekijät viihtyivät hyvin Eannossa. Tannerin kuoleman jälkeen peruttiin Elannon ravintoloitten raittiuslupaus, alettiin ulkoistaa tehtaita ja teettää työt yksityisillä firmoilla.

Olin itse töissä graafikkona Elannon mainososastolla vuosina 1961-1978.Toimin graafikkona - kolmen lehden taittajna ja julistepiirtäjänä.Mainospäällikkö Väinö Hakala oliottanut minut töihin exlibristeni perusteella. "Juuri tälaistamielikivutusta me tarvitsemme." Hakalan jälkeen hänen siirryttyään muihin töihin vaihtui mainospäällikkö.Elannossa viihdyttiin hyvin.Sitten  työt ulkoistettiin jja minut pantiin  vintin siivoojaksi kolmeksi vuodeksi ottamaan talteen mainoksen kannalta tärkeiä asioita.Ja löysin mm. ensimmäisen polkupyöränjolla tippaleivät oli viety Mäntymäelle ja Yliopistoväen juhliin Klippanille,satulasepän ompelukoneen, Fogelbergin aikaisia pieniä kuvakirjoja, jolla tehtiin 1920-40 luvulla lapsille mainintaa, ensimmäisen pakettiauton piirustukset 1910, suklaarasioita, piparkakkumuotteja, rohdosetiikettejä, vanhojapakkauksia ym.ym. Ja 100vanhaa julistetta..Elannossa

Vuonna 1978 tuli lama ja 90 turhaa elantolaista lähetettiin eläkkeelle ennenaikaisesti.Onneksi sain esineet pelastettua Hgin  kaupunginmuseoon ja  julisteet LahdenJulistemuseoon. - Itse aloin tutkia suomalaista julistetaidetta ja minut promovoitiin Taiteen maisteriksi kirjallani Placatista julisteeksi 1983. taiteen maisterin paperit Taideteollisesta korkeakoulusta .

Nythän Elanto ja HOK ovat yhdistyneet. Itsekseni olen ihmetellyt, miksi niitä hehtaarihalleja sanotaan vielä osuuskaupoiksi, sillä eihän niillä enää mitään Rochdalen tapaista omaa tuotantoa ole vaan osuustoimintaliike on pääasiallisesti jakeluliike josta voito ei enää juurikaan tule jäsenille vaan se hupenee väliportaisiin.